Valokuvaaja Sonja Siikanen

—Ennen kaikkea - kenet voit nimetä parhaaksi kuvaajaksi kaupungissasi? :)

—Turkulaisena tää on tosi vaikea kysymys. Sanon top3, jotka tulee ekana mieleen: Pauliina Tähkäpää, René Garmider ja Jere Satamo.

—Oletko valokuvauksellinen?

—Oon kameran edessä vaivaantunut, en halua arvostella ketään, edes itseäni, mutta toi ei ole ensimmäinen termi, jolla kuvaisin itseäni. :D

—Miten päädyit valokuvausalalle?

—Vahingossa! Kuvasin pari vuotta henkilökuvia, teatteria ja tapahtumia ja pikkuhiljaa valuin hääkentälle kyselyiden kautta, ja aika nopeasti rakastuin.

—Mikä on sinusta tärkeintä hyvässä kuvassa?

—Valo. Hyvässä ihmiskuvassa se, että ihminen näyttää itseltään.

—Tykkäätkö matkustamisesta?

—Tykkään, mutta koitan tehdä sen ekologisesti ja kestävästi, eli harvoin.

—Mistä pidät eniten ammatissasi?

—Ihmisistä. Oon päässyt tapaamaan satoja sellaisia ihmisiä, joiden kanssa tiet ei olisi todennäköisesti muuten koskaan kohdanneet. Upeaa on myös se luottamus, jonka saa ihan vierailta asiakkailta. Teknisesti työssä on parhautta ne hetket, kun tajuaa saaneensa ihan mahtavan ruudun, tai kun käy kuvia ekaa kertaa läpi ja törmää helmiin.

—Mistä pidät vähiten ammatissasi?

—Ehkä pitkistä kotimatkoista työpäivän jälkeen. Musta on kivaa kuvata muualla kuin kotikaupungissa, mutta esimerkiksi 12 tunnin kuvauspäivän jälkeen 6 tunnin matka julkisilla kotiin ei ole parasta herkkua.

—Mikä on valokuvauksen tulevaisuus?

—Monipuolinen! Uusia kuvaajia pulpahtelee kentälle koko ajan, trendit elävät ja toivon, että jokainen pari löytää sen mitä etsii ja kaipaa!

—Mikä on sille valokuvauslajille erityistä, johon olet erikoistunut?

—Ihmisten onnellisuus. Onni on läsnä tosi monissa kuvissa, mutta missään muussa genressä se ei ole niin kokonaisvaltaista, kuin häissä.

—Kuinka suhtaudut kritiikkiin?

—Mielestäni hyvin. Suoraa haukkumista otan vastaan huonosti, mutta rakentavasta kritiikistä otan aina opiksi. On tärkeää käydä kritiikki läpi ajatuksella ja bongata ne jutut, joita omassa toiminnassa tulee muuttaa. Se ei yleensä liity työn ydinjuttuihin, vaan esimerkiksi kommunikaatioon.

—Onko valokuvauksessa trendejä?

—On! Seuraan monen hääkuvaajan sosiaalisen median kanavia, ja tasaisin väliajoin käy niin, että yksi kokeilee jotain uutta ja parin kuukauden aikana melkein jokainen toistaa periaatteessa saman kuvan perässä. :D Luulen, että laveammat trendit menevät samoissa aalloissa esimerkiksi häiden väriteemojen trendien kanssa. Jokainen tietysti reagoi niihin omalla, persoonallisella tavallaan.

—Minkä kriteerien perusteella asiakkaan pitäisi valita valokuvaaja?

—Mun kokemuksen mukaan yksi tärkeimmistä (ja aliarvostetuimmista) kriteereistä on se, että parilla ja kuvaajalla synkkaa. Tottakai työn jälki on tärkeää, mutta itse hääpäivän kannalta on vielä tärkeämpää, että kommunikaatio sujuu mutkattomasti ja kuvaaja ja pari viihtyvät toistensa seurassa. Kukaan muu "ulkopuolinen" ei vielä päivän aikana parin kanssa niin paljon aikaa kuin kuvaaja!

—Mikä on ehdottomasti kiellettyä kuvauksessa?

—Kuvattavien loukkaaminen tai arvostelu.
Itse karsastan myös tosi tarkkaa ohjausta kuvausten alusta loppuun. Alkujännityksessä auttaa, kun kuvaaja heittäytyy ja antaa ohjeita, ja joissain tietyissä ideoissa ja asennoissa pari saattaa tarvita apua, mutta pääosassa pitäisi olla hääpari ja heidän suhteensa, ei kuvaajan taiteellinen visio.

—Mitkä yksityiskohdat, jotka yleensä jäävät huomaamatta, valokuvaaja voi tallettaa?

—Ekana tulee mieleen valo. Kuvaajan silmä on harjaantunut bongaamaan sellaiset valotilanteet, jotka tallentuvat kuviin hyvin ja joita voi hyödyntää työssä, sekä toisaalta sen, jos valoa on liian vähän.

—Mikä vaikuttaa kuvan arvoon? Mikä kuvissa on tärkeintä?

—Hääkuvissa arvoon vaikuttaa tyyli (omaperäisyys, luova valonkäyttö ym.), mutta myös "tasainen" laatu ja luotettavuus. Kuvaajan ammattitaito ja kokemus määrää arvon. Mulle kuvissa on tärkeintä tunnelma ja se, että kuvassa esiintyvä näkee siinä itsensä niin kuin haluaa tulla nähdyksi.

—Kuka on sinun mielestäsi 2000-vuosisadan symboli?

—Paha sanoa, kun vuosisata on näin alussa!

—Ketä haluaisit kuvata?

—Näitä on monta. Ensimmäisenä tulee mieleen Meryl Streep ja Kate Winslet. Suomalaisista olen toteuttanut suurimman osan kuvaushaaveistani, ja yleensä otan yhteyttä ja kysyn, jos tulee uusia tyyppejä mieleen!

—Onko sinulla ammatillisia tabuja?

—En usko, ei ainakaan tule mieleen. Pyrin nimenomaan tarttumaan tabuihin ja purkamaan niitä.

—Kenen kanssa haluaisit kuvata?

—Tosi monen kanssa, en osaa nimetä ketään!

—Mistä huolehdit ja miksi?

—Yleensä eniten rahasta, koska yrittäjänä on epävakaita kuukausia. Ammatillisesti olen aina tasaisen huolissani siitä, että asiakas on varmasti tyytyväinen.

—Mikä on ollut elämäsi vaikuttavin hetki?

—En pysty nimeämään yhtä. Yksi todella vaikuttava kokemus oli synnytys, jota olin kuvaamassa. Lapsettomana en oikeastaan tiennyt mitä odottaa, mutta kaikki meni hyvin ja kokemus oli tosi upea!

—Jos olisit animoitu, kirjallisuus- tai elokuvahahmo, kuka olisit ja miksi?

—Aaaaa en osaa sanoa! Tosi vaikea!

—Kuka sinua on inspiroinut elämässäsi ja miksi?

—Ystäväni, joka on vaikeista lähtökohdista huolimatta rakentanut upean uran ja elämän, ja käyttää uraansa jatkuvasti auttaakseen muita eteenpäin. Kumppanini, joka ottaa haltuun uusia taitoja käsittämättömän nopeasti.

—Miten ja millä perusteella määrittelisit menestyksen?

—Vaikea sanoa. Mulle menestystä on ehkä se, että vaikuttaa ihmisiin.

—Haluaisitko olla mieluummin tykätty vai kunnioitettu?

—Mulla nämä kulkee käsi kädessä, en juurikaan kunnioita ihmisiä joista en tykkää. Jos kunnioitettu on synonyymi pelätylle, niin siinä tapauksessa tykätty. Haluan olla kiva ja lähestyttävä, mutta haluan myös, että mut otetaan tosissaan.

—Mikä on suurin virheesi, jonka olet tehnyt työssäsi?

—Kerran olen alustanut muistikortin ennen kuin siirsin materiaalit koneelle. Tää on ehkä asia, joka kaikkien täytyy tehdä kerran jossain kohtaa uraa.

—Kun lähdet matkalle, mitä otat mukaasi ja miksi?

—Mahdollisimman vähän! Vaihtovaatteet, rahaa, puhelin, laturi ja kamera kulkevat mukana aina, kun poistun kotikaupungista, päiväksikin.

—Oletko koskaan toivonut, ettet olisi ostanut jotain omistamistasi vempaimista? Miksi?

—Olen! Mulla pyöri uran alkuvaiheessa koko ajan laukussa joku turha linssi, kunnes hahmotin sen setin, mitä oikeasti käytän.

—Miten opettelet ottamaan parempia kuvia?

—Kokeilemalla. Yleensä kokeilen asiakkaiden kanssa kaikki uudet jutut mitä mieleen tulee, mutta välillä myös rekryän lähipiiristäni malleja, jos siihen hätään ei ole käsillä sopivaa asiakasta. :D Seuraan myös kollegojen työskentelyä aika tiiviisti, en kopioidakseni, vaan koska se inspiroi tekemään enemmän.

—Kuka on vaikuttanut eniten ammattiisi valokuvaajana?

—Varmaan minä itse (oma haluni tehdä), asiakkaiden lisäksi toki. Tärkeimpiä ovat ne ekat asiakkaat, joiden avulla pääsee liikkeelle.

—Minkä yhden asian olisit toivonut tietäväsi, kun aloitit kuvaamisen?

—Olisin ehkä halunnut olla rohkeampi ehdottamaan asiakkaille juttuja alusta saakka, ehkä sen, että ei ole tyhmiä ehdotuksia!

—Mitä haluat ilmaista valokuvillasi?

—Inhimillisyyttä, iloa, rakkautta, kauneutta. Hääkuvissa toivon tuovani näkyviin parin välisen kemian, omissa projekteissani pyrin avaamaan ihmisten silmiä mm. syrjinnälle ja siten vaikuttamaan.

—Mikä motivoi sinua jatkamaan kuvausta?

—Mussa on sisäänrakennettuna halu tehdä. Silloin, kun se halu himmailee, positiivinen palaute ja läheisten tuki motivoi jatkamaan.

—Jos voisit palata ajassa taaksepäin, mitä tekisit eri tavalla?

—Arkistoisin kuvani paremmin alusta saakka.

—Uskotko, että muilla planeetoilla on elämää?

—En usko, ettei ole.

—Ketkä ovat sankareitasi?

—Ne tyypit, jotka kuvasi työkseen silloin, kun kennon ja filmin tilalla oli esim. lasilevy ja koko prosessi teknisesti tosi paljon raskaampi kuin nykyään. :D

—Ketä et kunnioita?

—Ylimielisiä, ilkeitä ihmisiä. Samoja ryhmiä, joita vihaan. Lähtökohtaisesti kunnioitan ihmistä ja uskon kaikista hyvää, mutta kunnioitus täytyy myös "ansaita" omalla käytöksellä.

—Mitä teet vapaa-ajallasi?

—Olen aika paljon kotona lataamassa akkuja, mm. teen ruokaa, katson sarjoja ja juon punkkua kumppanin ja ystävien kanssa.

—Mitä puolta yleisö ei koskaan näe sinussa?

—Haluaisin uskoa, että sellaista puolta ei ole, koska olen lähtökohtaisesti tosi avoin ja annan itsestäni paljon esimerkiksi someen. Viha, suuttumus ja epätoivo on ne tunteet, joita musta harvemmin näkee kukaan muu kuin lähimmät.

—Milloin olet täysin tyytyväinen työhösi?

—Silloin, kun asiakas on täysin tyytyväinen siihen.

—Uskotko miesten ja naisten perinteisiin rooleihin?

—En todellakaan, en "usko" edes binääriseen sukupuolimääritelmään.

—Saatko helposti ystäviä?

—Haluaisin uskoa, että saan.

—Missä haluaisit asua?

—Turku on ihana, mutta olisi kiva asua vuosi tai pari jossain isossa eurooppalaisessa kaupungissa, ekana tulee mieleen Berliini ja Lissabon.

—Mikä on typerin asia, johon olet koskaan suostunut?

—Kuvaamaan ilmaiseksi juttuja, joita en oikeasti halua tehdä.

—Jatkuuko elämä avioliiton jälkeen?

—Tottakai, en usko että avioliitto muuttaa mitään.

—Pidätkö koirista vai kissoista?

—Molemmista, mutta en välttämättä haluaisi jakaa kotiani koiran kanssa.

—Ketä tai mitä vihaat?

—Natseja, rasisteja, ihmisiä jotka kiusaa, ahdistelee tai syrjii. Ilmastonmuutoksen kieltäjiä.

—Parasta elämässä on:

—Se, kun on hetken tosi hyvä ja levollinen olo.

—Ärsyttävintä elämässä on:

—Joutua kasvotusten niiden asioiden kanssa, joita vihaa.

—Haluaisitko muuttaa mitään ympärilläsi?

—Ihmisissä en, kodistani haluaisin tilavamman. Neljän metrin huonekorkeus, valtavat ikkunat, iso keittiö ja studio kodin yhteydessä on unelma.

—Mitä haluaisit muuttaa itsessäsi?

—Haluaisin olla tasapainoisempi ja rohkeampi, mutta ne on asioita, joissa kehityn koko ajan.

—Mitä haluaisit muuttaa maailmassa?

—Paljon. Haluaisin murskata kapitalismin ja pysäyttää ilmastonmuutoksen, tehdä maailmasta aidosti tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen paikan ihan kaikille, poistaa rasismin, väkivallan ja syrjinnän.

—Haluaisitko antaa vinkkejä aloitteleville valokuvaajille?

—Ainoa juttu mitä voin sanoa, on se, että luota itseesi, mutta muista kuunnella ja kunnioittaa myös asiakasta!

—Jos Maahan saapuisi avaruusolioita ja he näkisivät sinut ensimmäisenä, mitä sanoisit heille?

—Voitteko te auttaa meitä?

—Jos sinut kutsuttaisiin kuvaamaan elokuvaa, mitä tyylilajia se edustaisi?

—Todennäköisesti dokumentti, mutta jotenkin haluaisin ajatella, että artsy indie.

—Huomenna aion...

—tehdä töitä, käydä terapiassa ja ladata kameroiden akut lauantain työkeikkaa varten!